5.1.06

Taukoilua

Tietokoneeni on tullut hulluksi. Se ei osaa enää internetiä. Se tarkoittaa sitä, että päivitystahtini tässä hieman hiljenee todennäköisesti - ainakaan huomenna en koneelle pääse. (Tämä tiedoksi myös ystäville; puhelimeni sen sijaan toimii normaalisti, mikäli muistan ladata sen akun.)

Muutenkin olen latuska. Olen joutunut vakavan tytöttelyn kohteeksi, kapinoinut, onnistunut luomaan turhia jännitteitä, ja tämän jälkeen vielä Alkossa pyydetään henkkarit ostaessani lempiluomuviiniäni Chateau Corsouta. "Olen kyllä jo kolmekymmentäyksi", sanon topakasti. "Ei kyllä uskoisi", lohkaisee myyjä ja katsoo henkkareita. "Mutta niinpä näytät olevan." Onnistun jotenkin kokoamaan huudattavuuden sisääni piiloon ja toteamaan murskaavasti: "No, ehkäpä yritän pitää tuota kohteliaisuutena."

Kyllästyttää.

Olen ollut lukiossa viimeiset - hetkinen - kuusitoista vuotta. Ja kyllästynyt todistamaan täysi-ikäisyyttäni.

4 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kunpa vielä kysyttäisiinkin henkkareita Alkossa tai ravintoloissa.
Tällainen tylyys minulle kyllä kelpaisi.

5/1/06 17:40  
Blogger Anita Konkka said...

Muistan tuon ajan kun minultakin yli kolmekymppisenä kysyttiin Alkossa henkkaria ja olin närkästynyt. Äitini oli jo nelikymppinen, kun pitsejä kauppaava mustalaisnainen sanoi hänelle ovella, että haeppa tyttö äitisi pitsejä katsomaan.

5/1/06 18:16  
Anonymous Anonyymi said...

Minulta kysyttiin papereita 29-vuotissyntymäpäivänäni baarissa, joka oli kantikseni ollessani 18. Minä aloin nauraa humalaisen riemulla ja todennäköisesti useita vuosia minua nuorempi portsari häkeltyi täysin.

Eivätkä tarjonneet ilmaista kierrosta päivänsankarille, kutaleet.

5/1/06 18:53  
Blogger Veloena said...

Kun valitan asiasta ystävälleni, hän vain toteaa, että ehkä myyjällä on huono näkö. Hihitystä.

Luultavasti kyse on punaisesta takista ja pitkistä punertavista hiuksista. Uuden hoikkalinjaisemman takkini myötä ikääni on alettu kysyä taas enemmän. Aivan kuin yli kolmikymppisten pitäisi automaattisesti olla lösähtäneitä ja tätivaatteissa.

Toisaalta, mummuani, yli 85, luullaan säännöllisesti kymmenen-kaksikymmentä vuotta nuoremmaksi. Kun olin lapsi, häntä luultiin jatkuvasti äidikseni, mikä tuntui kauhealta. ELi parannusta tilaan ei liene aivan heti odotettavissa.

En tiedä - minusta normaalit kolmikymppiset näyttävät vain kauhean VANHOILTA. (Olen itse normi, selvähän tuo.)

6/1/06 07:36  

Lähetä kommentti

<< Home

<