29.6.06

Aamu

Kesäisin linnut syntyvät pelkän sikiökalvon sisässä
räpistäen valoon haavoja, kadut soivat ja tempaavat
aluslakanan ryppyyn, painauman pohjalle hiusneulan

Kesä pusertaa maailmaan aamujen runoilijoita
aamujen filosofeja, aamujen miehiä likaisin kengin
kasvit juovat enemmän kuin kannetaan

Kolmet avaimet pöydällä osoittavat eri suuntiin
rakkaani on herännyt kuudelta toisessa kaupungissa
en ollut varma, nousisiko aurinko

Nousi se eikä metsä laula kaduille
joet eivät virtaa suorina linjoina suunnistajien iloksi
eikä inhimillinen järjestys ole tehty miellyttämään
senkään vertaa

odottaminen hyve, kärsivällisyys hyve,
varovaisuus hyve, kolmet avaimet hyve, aamuinen elämä
valuu laiskasti kohti ilmastoituja eriöitään nostamaan paperia
suuria valkeita perhosia, yössä helposti erottuvia

isoäiti isoäiti miksi sinulla on niin valkoiset siivet

6 Comments:

Blogger Sirpa said...

jokin tässä sai sydänalan lämpenemään. syntyvät linnut, haavat valossa, ryppyset aluslakanat, aamun runoilijat ja avainten erisuuntaisuus. mihin lähteä tänään... ja kaipuu. koskettavia ja herkkiä kuvia, jotka SOIVAT kauniisti yhdessä. pidin kovasti.

29/6/06 10:56  
Blogger Hanhensulka said...

Hieno saturuno. "Kolmet avaimet pöydällä osoittavat eri suuntiin" on todella komea ja paljonsanova lause. Kolmien avaimien toistaminen tekee niistä myös merkittävän sisällölle. Tästä ei selviä yhdellä lukemisella.

29/6/06 12:00  
Anonymous Anonyymi said...

Tämä aamu on arki-aamu, jossa ihmistä ei hellitä. Inhimillinen järjestys vaatii hyveen toisensa jälkeen. Selviämmekö siitä valkein siivin. Vaikuttava runo!

29/6/06 20:24  
Blogger Veloena said...

Kiitoksia kiitoksia. Kuvasin kyllä oikeastaan vain asiat pöydälläni siten kuin ne ajattelin.

30/6/06 13:49  
Blogger Saana said...

Pidin oikein paljon. Tässä runossa maistuu elämä ja arki, ja todellisuus. Moniulotteinen ja antoisa kuvaisi kaiketi tätä runoa. Yhdistelet onnistuneesti eri kuvia, jotka sopivat ja sointuvat silti hienosti toisiinsa.

30/6/06 20:52  
Blogger सारी said...

Voimakas alku.
Vaativa aamu tällainen, jossa ei luonto eikä "inhimillinen järjestys" miellytä ja avaimetkin osoittaa kolmeen suuntaan!
Ajatuksia ja tunteita herättävä runo.

3/7/06 14:57  

Lähetä kommentti

<< Home

<