30.3.05

Haja Haja Lallalla

Mikä päivä! Ensin Kissa alkaa jipittämisen vastuutehtävien hoitamisesta jo edellisen illan puolella saunassa, jonka olen kuvitellut rentoutumispaikaksi. Juuri kun olen mennyt sänkyyn, kävelee Mobutu sängynpäätyyn ja kusta lorottaa lattialle. Ylös, siivoamaan. Aamulla herään stressikiekkona. Soittelen, lähettelen sähköposteja. Saan luettua kaksikymmentäkuusi sivua mielenfilosofiaa tenttiä varten. Helpotun joka tapauksessa tajutessani, että olen mielenfilosofiassa paljon turvallisemmilla jäillä kuin kielifilosofiassa. En tiedä, voisiko siitä päätellä jotain. En ehdi, ainakaan nyt, edes yrittää jonkinlaisen hypoteesin muodostamista.

Blogger ei toimi, Hello-kuvansiirtokone ei toimi.

Alan olla hajalla, Haja Haja Lallalla.

Viikonlopuksi pakenen toisaalle, miettimään dodo-possen kanssa jälleen kerran, kuinka maailmanmenoa saataisiin muutettua. Sinne ei saa ottaa koiria mukaan. Toistaiseksi koirille ei ole löytynyt vielä hoitopaikkaa. Huomenna etsintä jatkuu. Huomenna on torstai. Lähdemme perjantaina. Ylihuomenna on lääkärin vastaanotto. Jalan arvoitus selvinnee. Kuulen, saanko jatkaa tanssitreenejä uudelleen, pääsenkö esiintymään kesäkuussa.

Jalka juilii ja ärhentelee kiireen keskeellä. Nappaan kauranversouutetta, kiellän itseltäni teen ja mateen. Muuten seinät jäävät täyteen sukanjälkiä ja katot kynnenraapaisuja. Jos vain jalalle voisi astua kunnolla, kävellä päkiällä ponnistaen.



Huomaan C:n kirjoituksesta kuukkeliehdokkaiden tulleen julkistetuiksi. Minultakin on päässyt vain yksi ehdokas läpi, Olennainen välittyy, ja hänkin eri sarjasta kuin ehdotin. Ei yllätä, ei poliittisissa vaaleissakaan koskaan kukaan oma ehdokkaani pääse läpi. Paitsi viimeksi eduskuntavaaleissa, kun äänestin Annia, koska Anni sentään näytti Niinistölle kerran keskisormea. Asenneääni! No ei, oikeasti Anni on fiksu, siksi ääni. Kaikkea tekin uskotte. Oikeasti pähkäilin hyvin kauan, ketä äänestää, koska periaatteenani on ollut äänestää sellaista tyyppiä, jolla on oikeasti visio ja jonka ei voi olettaa pääsevän läpi todennäköisesti. Naista, jolla ei ole lasta tai joka ainakin pauhaa muista kuin lapsiperheiden eduista aina ja kaikkialla.

Yksi ystävä ilmaisee huolestuneisuutensa siitä, että kirjoitan vähän mistä sattuu. "Ihmiset ei enää osaa ajatella, että sulla voisi olla fiksuakin sanottavaa."

Voisi, vaan kun ei ole. Kirjaan mietelauseita kuulakärkikynällä paidanhelmaan.

Olen viime aikoina yrittänyt nukkua patjalla, joka on täytetty pelkästään kuivatuilla herneillä.

Olen täyttänyt Big Brother -TV-ohjelman ilmoittautumiskaavakkeen aikomuksenani aivopestä koko talo - mutta ei huolta, eivät ne minua ota, en läpäisisi edes esikoulun psykologisia testejä.

Parvekkeella myrskylyhty heijaa aivan saman näköisenä kuin kovissa pakkasissakin.

Mutta pian on kesä ja voi taas lojua päivät pitkät Rajasaaressa kirjoittaen vihkoon, ahertaa peltotilkulla ja niin edelleen. Kirjoittaa tosissaan, pitkästä aikaa. Yrittää hahmottaa jotakin olennaista. Tulla meriveden täplittämäksi koirien ravistellessa veden turkeistaan. Kattaa itsensä tomukerroksella, joka ritisee hampaissa kotiin Ainottarella matkatessa.

Haukotuttaa tämä verigreippien haju. Voi niitä, jotka sokeroivat greippinsä ja tyrnimehunsa. Mitä menettävätkään.

2 Comments:

Blogger Timo Riitamaa said...

Vähänks siistii kun sä oot oppinut kappaleittamaan tekstiä. Sano vielä hujopille, että saunassa ei saa puhua inhoja.

31/3/05 13:58  
Blogger Veloena said...

Ikään kuin se minua tottelisi.

31/3/05 20:02  

Lähetä kommentti

<< Home

<